| KIVIJÄRVEN LUONTO |
Järvisimpukka ja sudenkorennon toukkia
Vesiskorpioni ja vesimittari
Laulujoutsen ja närhi
Hirvi ja ilves
1.Salamajärven kansallispuisto (Kuva Koirajärveltä)
2. Salamaperän luonnonpuisto
3. Vietsaari (Kuva näkötornista)
4. Kouvanlampi
5. Lintusaari 6. Lahdenperän viljelymaisema
7. Kirkkonevan soidensuojelualue
8.Veitjoen suistoalue
Rentukka
Rentukka on kevään ensimmäisiä kasveja järvien ja jokien rannoilla
Metsäpeurojen kaluamia mäntyjä Salamajärven kansallispuistossa
Karhu on uljas kasvinsyöjä
Suomessa asustelee noin 1000 karhua. Se on hämärä- ja yöeläin, joka joskus liikkuu päivälläkin. Karhu elää metsäseuduilla, nykyisin myös asutuksen tuntumassa.Tämä eläin kulkee pitkiä matkoja, juoksee, laukkaa, kiipeilee ja ui hyvin. Se syö kasveja, hunajaa, muurahaisia, toukkia ja joskus hirviä yms. Karhu osaa viheltää, kiljua ja tuhahdella. Väistää ihmistä usean sadan metrin päästä. Karhu tekee pesän rinteeseen, puun juuren alle, luolaan, muurahaispesään jne. Nukkuu talviunta loka-marraskuusta huhtikuuhun asti. Karhuemo synnyttää 2-3 pentua tammi-helmikuussa. Se on Suomen uljain eläin.
Majava on patojen rakentaja
Majava elää joilla, lammilla ja järvillä. Suomessa tavataan kanadanmajavia ja euroopanmajavia. Noin 1000 euroopanmajavaa asustelee Satakunnan seuduilla. Kanadanmajavia on eniten Itä- ja Kaakkois-Suomessa sekä Keski-Suomessa noin 5000. Majava on yöeläin, joka vedessä pelästyessään läimättää hännällään varoituksesksi muille. Eläin syö runsaasti haavan kuorta, versoja ja lehtiä sekä pihlajaa, pajua ja koivua sekä vesikasveja. Se tekee pesäkeon kaadetuista puista ja mudasta, yöpyy joskus onkalossa rantatörmässä. Majava on yksiavioinen. Emo synnyttää touko-kesäkuussa pesään 2-5 poikasta. Majava kaataa syksyisin talvivarastoksi puita läheltä joen tai järven rantaa. Se rakentaa patoja virtaavaan veteen, jolloin joessa vedenpinta nousee. Kivijärvellä elää joitakin majavia.