Helvetinjärvi sijaitsee Hämeessä Ruoveden kunnan alueella Suomenselän eteläosassa. Alueelle on tyypillistä syvät rotkolaaksot, rotkoja leikkaavat pienemmät halkeamat sekä jylhät järvi-ja metsämaisemat. Tällaiset rotkomuodostelmat saivat alkunsa kallioperän halkeillessa parisataa miljoonaa vuotta sitten, jolloin alueelle syntyi rotkolinjoja Ison Helvetinjärven, Koveron ja Luomajärven kohdalle. Näiden järvien kalliojyrkänteet ulottuvat veden alle kymmenien metrien syvyyteen. Jyrkkiä rotkoja leikkaavat pienemmät halkeamat, joista tunnetuin on Helvetinkolu.

Se on yli kaksi metriä leveä ja 40 metriä pitkä sola. Rotkon pohjalla voi kävellä ja katsella pystysuorilla seinämillä kasvavia jäkäliä ja kalliokasveja kuten kallioimarretta, pahtanurmikkaa, tervakkoja ja raunioisia. Parhaiten alueelle pääsee Kankimäen parkkipaikalta kävellen polkua ja pitkospuita pitkin. Lähellä Helvetinkolua Ison Helvetinjärven rannalla on päivätupa, jossa voi ruokailla ja kahvitella.

Mitä Helvetinjärvellä voi tehdä ?

• kalliokiipeillä sillä osoitetuilla paikalla
• retkeillä ja seurata luontoa
• yöpyä vuokrakämpässä tai teltassa (tietyillä paikoilla)
• onkia ja pilkkiä
• marjastaa ja sienestää

+Plussat

• +kauniit maisemat ja erikoinen Helvetinkolu
• +sopii päiväretkikohteeksi tai parin kolmen päivän retkeilyyn
• +vaihteleva maasto ja hyvät tulentekopaikat
• +useita parkkipaikkoja autoille ja asuntovaunuille
• +mahdollisuus onkimiseen

-Miinukset

• -polut paikoin kuluneet
• -luonto melko karua ja linnusto niukka
• -polttopuista osa joskus kosteita
• -alueella ei ole autiotupaa (vuokrakämppä on)
• -Kankimäen kioski ei ole iltaisin auki

Suurin osa Helvetinjärven kansallispuiston eläimistä on tavallisia metsän, järven ja soiden lajeja. Linnuista yleisimmät ovat tiaiset, korpit, lokit, kanalinnut ja kuikat. Harvinaisempia lintulajeja ovat pohjansirkku, peukaloinen ja pikkusieppo. Nisäkkäistä näätä, saukko, orava, liito-orava ja majava voivat näyttäytyä retkeilijälle silloin tällöin.