Kun Suomi taisteli 1808-1944

Suomen kansalaissodan alku 1918

Kansalaissota alkoi tammikuussa 1918. Tästä sodasta käytetään muitakin nimitystä kuten Suomen sisällissota tai vapaussota. Sodan perussyihin kuuluivat Venäjän keisarikunnan epävakaat olosuhteet ja I maailmansodan aiheuttama levottomuus sekä vuoden 1917 suomalaisen yhteiskunnan sisäinen hajoaminen. Tammikuun alkupuolella 1918 sattui eri puolilla maata monia yhteenottoja ja kahakoita, joissa taisteltiin usein aseiden omistuksesta. Sodan osapuolina taistelivat punakaarti ja valkokaarti eli suojeluskuntalaiset, jotka toimivat hallituksen joukkoina.

Helsingin punakaarti aloitti liikekannallepanon 27.1.1918, jota voidaan pitää vallankaappauksen alkuna. Punakaarti miehitti pääkaupungin tärkeimmät kohteet kokonaisuutena suhteellisen rauhallisesti vaikkakin esim. Esplanadilla ammuttiin joitakin laukauksia. Myös suurin osa Etelä-Suomen paikkakunnista joutui punakaartilaisten haltuun. Samaan aikaan suojeluskuntien joukot valmistautuivat Pohjanmaalla venäläisten joukkojen aseistariisuntaan. Miehiä oli aseissa lähinnä maanteiden ja rautateiden varsilla.

Sodan alkaessa punakaartilaisia oli noin 25 000-30 000 ja suojeluskuntalaisia noin 38 000. Sodan keskivaiheilla punaisia oli aseissa noin 90 000. Punakaartilaisten yleisin ase oli Mosin-Nagant-kivääri. Konekivääreistä yleisimpiä olivat Maxin ja Colt. Punakaarti käytti noin 100 000 kivääriä sekä noin 300 konekivääriä ja 250 tykkiä. Joitakin lentokoneita oli punaisten käytössä esim. Viipurissa ja Tampereella. Kansalaissodassa käytettiin myös panssarijunia.

"Täällä Pohjantähden alla" elokuvan esittely (You tube)