Kitkajoki on kalastajaa ajatellen yksi kauneimmista ja haastavammista kalapaikoista. Joen yläosan tavoitelluimmat kalat ovat taimen, harjus, hauki, ahven ja siika. Tärkeimmät kalapaikat ovat koskilla, joita pitkin myös koskimelojat mieluusta kulkevat haasteita etsien. Tärkeimmät kosket Kitkajoen yläosassa ovat seuraavat.

KÄYLÄNKOSKI

Tämä koski kuohuu Käylän kylän kohdalla aivan maantien vieressä. Koski on kaksihaarainen. Koskenlaskijoille vasen haara on helpompi laskea keskeltä, mutta parhaat kalapaikat lienevät oikealla olevan kosken niskat ja suvanto. Itse virta on varsin vuolas. Harjukset viihtyvät kuitenkin vasemmalla puolella. Etelärannalla oleva hieno heittolaituri sekä laavu ja tulipaikka helpottavat kalastusta huomattavasti. Vieressä oleva kalanviljelylaitos pitää huolta Kitkajoen kalojen riittävyydestä istuttamalla.

SAARIKOSKI

Vääräkosken ja Peurakosken jälkeen tullaan Saarikoskelle ja se on yläosan merkittävin yksittäinen koskiosuus. Tämä koski on vajaa kilometri pitkä ja siihen kuuluu 1.5 metrin köngäs, mikä lasketaan vasemmalla olevan kallion vierestä. Kosken pitkä niska on sopiva taimenen kalastukseen, siksi tänne kannattaa tulla kalaan perhovavan kanssa. Varsinkin harjusta on todella paljon eikä taimenen saantikaan ole mahdotonta. Laavun kohdalla joki on syvempi ja tyynempi sopien uistimen heittämiseen.

HARJAKOSKI

Harjakoski on melontaa ajatellen Käylä-Juuman osuuden vaativin koski. Harjusta ja taimenta löytää tästäkin koskesta, kun etsii sopivan paikan lohikalojen nappaamiseksi. Kosken yläosa on kaksihaarainen ja vesi virtaa todella vauhdikkaasti myös heinäkuussa kuten oheiset kuvat osoittavat.

KIVESKOSKI

Tämä on yläosan ensimmäinen virtapaikka, joka on Kitkajärven ja Keltinjärven välissä. Alue on tunnettu hyvänä siikapaikkana. Pienet perhot, uistimet ja vaaput antavat parhaimman saaliin. Koski sopii perhekalastukseen kuten Käylänkoskikin hyvän saavutettavuuden vuoksi.

Juuman kylästä päsee käymään ja kalastamaan Niskakoskeen ja Myllykoskeen. Aallokkokoski ja Jyvävän koski suvannon reunaan asti ovat kalastamiselta kiellettyä aluetta.

NISKAKOSKI

Niskakoski on heti Juuman alapuolella ja riippusillan alla ja kaartaa oikealle. Koskenlaskija käyttää kulkemiseen keskilinjaa.

MYLLYKOSKI

Tämä koski alkaa könkäällä ja loppuu leveään suvantoon. Könkään kohdalla on koskenlaskijalle haastava stoppari, josta joki kääntyy voimakkaasti vasemmalle. Välissä kosken yläpuolella roikkuu riippusilta. Paikalliset asukkaat rakensivat aikoinaan tähän koskeen vesivoimalla toimivan myllyn, joka nyt on entisöity matkailukäyttöön.

AALLOKKOKOSKI

Aallokkokoskessa on nimensä mukaan paljon aallokkoa, mikä on merkki pohjan kivisyydestä. Kalastus on kielletty ja koskenlaskijankin on hyvä olla kokenut meloja. Pituutta virtapaikalla on noin kilometri ja se kulkee osittain kanjonissa. Matkaa Jyrävälle, joka on hengenvaarallinen melojalle on vain muutamia satoja metrejä. Melojan on rantauduttava sitä ennen.

JYRÄVÄ

Kitkajoki puristuu kahden kallioseinämän väliin ja tipahtaa jylhänä yhdeksänmetrisenä putouksena alas. Siinä on Jyrävä, jota on vain katseltava, ihailtava ja kuvattava. Yksi Suomen komeimmista ja kuuluisimmista putouksista, jossa voimaa riittää kesälläkin. Jyrävänsuvannon toisesta päästä alkaa mielenkiintoinen kalastusalue, jossa isot taimenet, harjukset, siiat ja hauet odottavat ottajaansa. Rannalla sijaitsee Siilastuvan autiomaja.

Tästä eteenpäin Kitkajoki jatkuu Heinäkosken kautta Harrisuvantoon ja Pähkinäkallion kautta maihinnousupaikalle rajavyöhykkeen kohdalla. Myös voi meloa Oulankajokea ylävirtaa pitkin Jäkälänmutkaan, josta on tieyhteys Kiutakönkäälle ja Käylään.

Käylänkosken alaosan kuohuja

Kitkajoen Harjakoski

Käylänkosken heittolaiturilla

Myllykosken kuohuja heinäkuussa

Myllykoski ylhäältä katsoen

Aallokkokoski ennen Jyrävää-kalastus kielletty

Jyrävän kosken kuohuja

1. Käylänkoski I, 200 m- Kitkajoella
2. Vähän-Käylän koski I, 200 m
3. Peurakoski II, 200 m
4. Saarikoski II, 400 m
5. Harjakoski II-III, 300 m
6. Niskakoski II, 150 m
7. Myllykoski III, 150 m-Kitkajoella
8. Aallokkokoski IV, 600 m
9. Jyrävä VI, hengenvaarallinen
10. Heinäkoski I-II, 1500 m
11. Pikkuköngäs III-IV-Oulankajoki
12. Taivalköngäs IV-V
13. Kiutaköngäs V-VI, hengenvaarallinen
14. Pitkäkoski-Savinajoki
15. Käpykoski I, 2000 m-Kuusinkijoki sopii koskisyöksyyn. 100 m:n pudotus 15 km:n matkalla, jossa alle 20 koskea. Joen eteläpäässä on Myllykosken voimalaitos.
16. Kiukaankorva II+, 900 m
17. Rojokoski I, 400 m
18. Juumankoski I+, 1000 m-Kuusinkijoki
19. Hevonperse
20. Sipinkoski 450 mI+,
21. Hanhivirta II-, II+, 200 m
22. Paljakankoski II+, 800 m + 800 m P2
23. Raatekoski II, 600 m

[Lähde: Kuusamon melontakartta]

Niskakoski lähellä Juumaa

Oulankajoen kanjoni

Luontonsa puolesta alue on ainutlaatuinen. Monet harvinaiset lintulajit ja kasvilajit viihtyvät jokilaaksossa.Useat idästä tulleet rauhoitetut kasvit elävät Oulangan kansallispuistossa.

Kiutaköngästä ei pidä laskea kanootilla, jos aikoo pysyä hengissä. Kanootin voi kantaa noin 1 km Luontokeskuksen ohi tai pohjoispuolella olevaa tietä pitkin. Kiutakönkään jälkeen on 200 m pitkä suvanto, jonka jälkeen on 1.5 m putous. Sen voi laskea keskeltä ison kiven vierestä. Sitten joki mutkittelee kauniissa Oulanganjoen kanjonissa päätyen 24 km alempana Jäkälänmutkaa, jonne voi rantautua. Virran vesi jatkaa matkaansa Venäjän puolelle.

Riippusilta joen yli

Kiutaköngäs heinäkuussa

Kun kesällä kävimme kuvausmatkalla marssimme kirkkaassa auringonpaisteessa polkua pitkin itään. Pian kosken ääni alkoi voimistua ja eteen ilmaantui punertavat dolomiittikalliot sekä alhaalla kuohuva Kiutaköngäs. Oulankajoen vesi syöksyi kapeaan, moniputoukselliseen uomaan suurella voimalla. Koski luokitellaankin V-VI -luokkaan, mikä tarkoittaa hengen vaarallista koskea. Vain muutama suomalainen on sen laskenut alas. Astuessamme kalliojyrkänteen reunalle tuntui siltä kuin olisi ollut putouksen päällä. Äänekäs virta putoaa noin 600 metrin matkalla lähes 14 metriä. Kosken jälkeen joki rauhoittuu selvästi soveltuen siten rauhalliseen kanoottiretkeilyyn aina Jäkälänmutkaan asti, josta on tieyhteys takaisin Luontokeskukseen. Kanootteja voi vuokrata maantiesillan takana olevalta leirintäalueelta.

Me jatkoimme hiekkakangasta pitkin eteenpäin rinkat selässä kohteenamme toinen jylhä putous Jyrävä Kitkajoen alaosassa.

Kiutakönkään punaisia kalliota

Aallokkokoski kuljettaa vettä kohti kapeaa kalliorakoa, josta muodostuu Jyrävän köngäs tai putous. Sen korkeus on 9 metriä, mutta veden pauhu ja voima on suuri. Lähelle koskea pääsee rantaan vievää polkua pitkin.

Tätä näkymää voi vain ihmetellä ja ihailla. Jos haluaa kalastaa, pitää siirtyä 30 metriä kauemmas Jyrävänsuvantoon, jossa harjukset, siiat ja hauet ovat paikalla. Myös se suuri kutemeen noussut taimen voi olla paikalla. Kuvausretkemme aikana käytiin perhokalastuskilpailu. Voittokala oli yli kaksikiloinen taimen. Jyrävä onkin Kitkajoen ruuhkaisin kalapaikka. Köngäs on niin korkea etteivät taimenet pysty nousemaan jokea ylöspäin. Silti taimenen voi nähdä iltapäivin hyppäävän Jyrävän koskessa. Vaikkei kalaa saisikaan aina voi väittää nähneensä taimenen ilmassa. Sitä saa mitä tilaa.

Linkki: Oulangan kansallispuisto

Jyrävän jylhää kauneutta

Jokimaisema Oulangan kansallispuistossa