| KIVIJÄRVEN LUONTO |
Veitjoki Kivijärvellä Retkellä Suomenselän erämaissa
Kuvia täytetyistä linnuista Vesien pikkueläimiä
Poronjäkälät Eläimiä talvella Melontalinkkejä Lapinlinkit
Biologian linkit Ympäristölinkit
Biologian tehtäviä 8lk
1. Mikä eläin kerää simpukankuoria saarten rantaan ?
2. Elääkö Keski-Suomessa majavia ?
3. Millaisilta paikoilta laulujoutsenen voi tavata pesivänä ?
4. Onko Keski-Suomessa tavattu rupiliskoja ?
5. Missä tervapääskyn pesä voi olla metsäalueilla ?
6.Voiko lepakon nähdä päivällä ?
7. Onko toutain luonnonvarainen ?
8.Voiko hauki syödä sammakon ?
9. Missä karhut elävät ?
10.Mitä teeret tekevät tiellä ?
1. Salamajärven kansallispuisto sijaitsee Suomenselän vedenjakajalla. Täällä on suuria avosoita ja vähäpuustoisia nevoja. Kaikkein merkittävin soista on Heikinjärvenneva, jonka lintutornista voi tarkkailla liroja, taivaanvuohia, joutsenia, suokukkoja, muuttohaukkoja, valkovikloja, kurkia sekä lukuisia lokki- ja sorsalintuja. Myös metsäpeurat viihtyvät täällä.
2. Salamaperän luonnonpuisto
3. Vietsaari (näköalapaikka)
4. Kouvanlampi
5. Lintusaari 6. Lahdenperän viljelymaisema
7. Kirkkonevan soidensuojelualue
8.Hämäläisten luola
Metsäpeurat Kivijärvellä
Metsäpeura on aikoinaan elänyt kaikkialla Suomen suurissa erämaissa. Se on monella tavalla sopeutunut havumetsävyöhykeen kylmiin talviin, runsaan lumen peittämiin metsiin ja hetteikköisiin soihin. Se on ollut tärkeimpiä riistaeläimiä. 1900-luvun alkuun mennessä metsäpeura oli kadonnut Suomen alueelta. Peuran häviämisen aiheutti ilmaston lämpeneminen, peurarutto, ilmisasutus ja kilpailu poronhoidon kanssa. Tärkein syy oli kuitenkin ajattelematon ryöstöpyynti. Vuonna 1943 havaittiin metsäpeura ensi kerran Suomessa. Nykyään itärajan tuntumassa elelee muutamia satoja metsäpeuroja. 1980-luvulla metsäpeuroja on siirretty itärajalta Keski-Suomeen Salamajärven kansallispuitoon. Sieltä vapauteen lasketuista yksilöistä on kasvanut jo vankka yli tuhannen yksilön kanta. Metsäpeura on rauhoitettu eläin ja sen ihmisarkuus on vähentynyt. Peurat uskaltautuvat esimerkiksi maanteille ja hakkuuaukeille. Järvenjäillä ne ovat tottuneet pilkkijöihin. Metsäpeura alkaa tulla toimeen jo hoitometsissäkin.
Metsäpeurojen kaluamia mäntyjä Salamajärven kansallispuistossa
Karhu on uljas kasvinsyöjä
Suomessa asustelee noin 600-1000 karhua. Vähimmillään karhuja oli 1960-luvulla, vain 150 yksilöä. Karhun ajaminen talvipesältä on kielletty kuten myös lavalta ampuminen. Se on hämärä- ja yöeläin, joka joskus liikkuu päivälläkin. Karhu elää metsäseuduilla, nykyisin myös asutuksen tuntumassa. Sen ihmisarkuus on selvästi vähentynyt. Tämä eläin kulkee pitkiä matkoja, juoksee, laukkaa, kiipeilee ja ui hyvin. Se syö kasveja, hunajaa, muurahaisia, toukkia ja joskus hirviä yms. Karhu herkuttelee myös mielellään haaskoilla. Karhu osaa viheltää, kiljua ja tuhahdella. Se väistää ihmistä usean sadan metrin päästä. Karhu tekee pesän rinteeseen, puun juuren alle, luolaan, muurahaispesään jne. Talviuni kestää loka-marraskuusta huhtikuuhun asti. Karhuemo synnyttää 2-3 pentua tammi-helmikuussa. Se on Suomen uljain eläin.
Majava on patojen rakentaja
Majava elää joilla, lammilla ja järvillä. Suomessa tavataan kanadanmajavia ja euroopanmajavia. Noin 1000 euroopanmajavaa asustelee Satakunnan seuduilla. Kanadanmajavia on eniten Itä- ja Kaakkois-Suomessa sekä Keski-Suomessa noin 5000. Majava on yöeläin, joka vedessä pelästyessään läimättää hännällään varoituksesksi muille. Eläin syö runsaasti haavan kuorta, versoja ja lehtiä sekä pihlajaa, pajua ja koivua sekä vesikasveja. Se tekee pesäkeon kaadetuista puista ja mudasta, yöpyy joskus onkalossa rantatörmässä. Majava on yksiavioinen. Emo synnyttää touko-kesäkuussa pesään 2-5 poikasta. Majava kaataa syksyisin talvivarastoksi puita läheltä joen tai järven rantaa. Se rakentaa patoja virtaavaan veteen, jolloin joessa vedenpinta nousee. Kivijärvellä elää ajoittain joitakin majavia.
RETKI JÄRVEN RANNALLE ENNEN RETKEÄ:
RETKELLÄ:
RETKEN JÄLKEEN:
RETKEN AIHEITA 1. Ranta- ja vesikasvit
2. Planktonäytteiden keräys ja tutkiminen
3. Hyönteisten ja pohjaeläinten keräys ja tunnistaminen
4. Kivijärven veden lämpötila, happamuus, väri ja näkösyvyys
5. Kivijärven vesi- ja rantalinnut
6. Digikuvaus/videokuvaus
|