| KUUSAMON TUNTUREITA JA JÄRVIÄ |
Kuusamon vesistöt ovat runsasjärvisiä ja niiden välissä on vedenjakaja, joka jakaa vedet laskemaan Vienanmereen ja Pohjanlahteen. Kuusamon länsiosissa olevista Yli-Kitka- ja Ala-Kitkajärvistä vedet virtaavat Käylään ja sieltä Kitkajoen koskien kautta Juumajärveen. Kuusamon itäosassa on Kiitämön-, Suiningin- ja Vuotunginjärvi. Niiden vedet virtaavat Kuusinkijokea pitkin rajan yli Paanajärven länsireunaan. Kuusinkijokeen on rakennettu voimalaitos. Pistojoen reittivedet virtaavat Vienanmereen. Kuusamon kaupungin kaakkoispuolella on Kuusamojärvi. Myös Muojärvi, Joukamojärvi ja Kirpistöjärvi sijaitsevat Kuusamossa. Iijokeen laskevia eteläosien järviä ovat Naamankajärvi ja Iijärvi, jotka ovat muodoltaan kapeita ja pitkänomaisia. Kuusamon kaakkoisosan vedet laskevat Suomussalmen reittiin. Tunnetuin näistä järvistä on Julma-Ölkky, jonka rantakalliot ovat yli 50 metriä korkeita. Järven pohjoisosassa on iso halkeama kalliossa nimeltään Pirunkirkko. Hossan Iijärvi on suurin Kaakkois-Kuusamon järvistä. Vähemmän tunnettu jylhänkaru Ruoppijärvi sijaitsee luoteeseen Kuusamon kaupungista. Jyrkät kalliopahdat kohoavat useiden kymmenien metrien korkeuteen. Tämä pari kilometriä pitkä järvi on vain 30-40 metriä leveä. |
| Kuusamoa
kutsutaan usein Suomen Sveitsiksi melko suurten
korkeusvaihteluiden ja monien tuntureiden vuoksi. Totta
onkin että korkeimmat huiput kohoavat lähelle 500
metriä. Mahtavimman tunturijakson huippuja ovat
Pyhätunturi (470 m), Rukatunturi (462 m) ja Valtavaara
(492 m). Myös Kuntivaara ja Konttainen nousevat yli 400
metrin.
Valtavaara (492 m) Kuusamossa Yli-Kitkan itäpuolella on kartiomainen Naatikkavaara (431 m). Kuusamon kaupungin eteläpuolella on Salmivaara ja itäpuolella Mustavaara ja Marjovaara. Hyvin tunnettu paljaslakinen vaara on Iivaara (469 m). Kallioperältään korkeimmat pohjoisosan tunturit ovat kvartsiittia ja eteläosan vaarat graniittigneissiä. Iivaaran ympyränmuotoinen kivilaji on nimeltää ioliitti, mikä on geologisesti nuorta. Maaperä on pääoson pohjamoreenia, jota monin paikoin peittää maaston juovaiseksi tekevät drumliinit ja harjut. Myös runsaita hiekka- ja hietakerroksia esiintyy erityisesti jokien varsilla. |
| Kuusamossa
on paljon rämeitä, nevoja ja lettosoita, joista osa
sijaitsee vaarojen rinteillä ns. rinnesoina. Kuusamon
eteläosissa on paljon rämeitä ja pohjoisosissa
kalkkipitoisuuden vuoksi erikoisia nevoja ja rinnesoita.
Usein rinnesuot ovat lettomaisia, kiinteäturpeisia ja
niukkasammalisia. Lettosoilla ja korpilehdoissa kasvaa
useita harvinasia saniaisia. Tunnetuin niistä on
kalkki-imarre, jota ei ole tavattu muualta Suomesta.
Korpi-imarre |
| Kuusamossa
kasvaa hyvin erikoisia ja harvinaisia kasvilajeja.
Monissa jokiuomissa on erilaisia kasviharvinaisuuksia.
Myös kalliopahdoilta löytyy harvinaisuuksia.Tällaisia
ovat lapinvuokko, pahtanurmikka, kultarikko,
mätäsrikko, arnikki ja kaljukiviyrtti. Rotkolaaksojen
eteläisillä kalliojyrkänteillä viihtyvät
kangasraunikki, kanervisara, katkeralinnunruoho ja
hietaorvokki. Tunturiailakista on tehty havaintoja
Kitkajoelta ja Oulankakanjonista. Juuman alueelta on
löydetty tunturipitkäpalko. Pohjois-Kuusamon
dolomiittikalliolla ja soilla kasvaa erikoinen
kalkki-imarre ja joitakin muita
harvinaisuuksia.Tulvaniityillä, rantatörmillä ja
lettosoilla on myös omat erikoisuutensa. Sinikuusamaa
tavataan vain Oulanka- ja Kitkajoen varrelta. Oulankajoen
hiekkarannoilla kasvaa pulskaneilikka ja siperianvehnä.
Lettosoilta voi löytää tikankontin, ruosteheinän,
kapealehtokämmekän ja soikkokaksikon sekä leton
reunoilta jämtlanninsaran. Purkuputaansuolta on aiemmin
löydetty merisuolake, mikä on merenrantakasvi.
Rantatörmillä viihtyvät tunturivehnä, peuranvirna,
tunturihärkki ja myös tunturinurmikka.
Tunturikasvillisuutta on Kuusamon vaaroilla, missä tyypillistä on tunturikoivikon runsaus. Se näkyy Iivaaralla ja osin Rukatunturin itäosassa. Sarake nimistä kasvia on tavattu Korvasvaaran rinteiltä. Vaarojen lakialueilta löytyy riekon marjan lisäksi esimerkiksi tunturiliekoa, tunturivihvilää ja sielikköä. Venäjältä levinneitä taigalajeja on metsissä ja soilla. Näihin kuuluvat neidonkenkä, punakonnanmarja, nuppisara ja kolmiohiirenporras. Kuten huomasimme Pohjois-Kuusamo on kasvistoltaan hyvin moninainen ja maisemiltaan Suomen monipuolisin. Tervetuloa tutustumaan. |
