| VESILLÄ LIIKKUMINEN |
Suomen lukuisat joet soveltuvat melko hyvin liikkumiseen ja retkeilyyn. Myös kilpaurheilu joilla on yleistynyt viime vuosina, minkä huomaa melonnan ja koskenlaskun kasvavasta suosiosta.
Joilla tapahtuvaksi urheiluksi voidaan laskea koskenlasku, melonta, soutu, sukeltaminen, uinti ja kalastus. Melonta tapahtuu kanooteille tai kajakeilla. Melontakilpailut joilla jaetaan 1. slalomiin ja 2. koskimelontaan. Slalomissa kajakit pujottelevat vuolaan virran ylle ripustettujen porttien läpi. Kosketus porttiin tuottaa sakkopisteitä.

Taivalkosken slalomrata koskikeskuksessa talvella
Koskimelonnassa nopeuskilpailu suoritetaan 3-8 kilometrin pituisella vuolaalla jokiosuudella, jossa esteet on kierrettävä ja kosket laskettava. Myös lyhyempiä 300-500 metrin kilpailuja voidaan järjestää.
Kumilautakilpailut ovat Amerikassa tulleet muotiin. Uusin laji on canyoning, jossa koskea alas tullaan uiden tai jalan. Laji kuuluu ns. extreme sportin piiriin. Koskiuinti on vauhdikas ja henkeäsalpaava laji, jossa ilmatyynyä ja suojavarusteita apuna käyttäen tullaan jokea alaspäin.

Kaloja voi joella pyydystää perhoilla, uistimella, ongella sekä seisovilla pyydyksillä.Valtaosa kalastusta harrastavista on luonnonystäviä, joille vesistön puhtaus on sydäntä lähellä. Perho- ja uistinkalastus sopii erinomaisesti jokiin ja koskiin. Saalista ei aina saa, koska "tuoreempaa kestää, sanoi ukko, kun kala veteen putosi."
Jokisanastoa
Eno = joen vuolle, pääväylä tai iso joki
korva= pitkän kosken jyrkkä paikka
koste= tyyni paikka kiven alapuolella
kurkio = äkkijyrkkä putous
kymi = mahtava joki
köngäs = äkkijyrkkä putous
luoma = pienehkö virtaava vesi
niva= voimakas virta tai vuolle
oja = keinotekoisesti tehty matalahko uoma
puro= kapeauomainen, virtaava vesi
putous= jyrkkä koski, köngäs
sahi = pieni koski
suvanto= hitaasti virtaava joen kohta
vesistö = saman laskuojan kautta mereen laskevien sisävesien muodostama kokonaisuus
vuo= suuri joki
vuolle =kova virtapaikka
Hannu Kopra