HEINÄVEDEN UPEITA

MATKAILUKOHTEITA

_______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Matkailukohteita


Valamon luostari

Matkailijoita Heinävedelle vetävät eniten Valamon ja Lintulan luostarit, Heinäveden vesireitti, majoituspalvelut ja luontokohteet kuten Koloveden kansallispuisto. Ylivoimaisesti tärkein matkailukohde on Heinäveden Valamon luostari, jossa käy vuosittain 160 000 vierailijaa.

Heinäveden Valamon luostari sijaitsee Papinniemessä, jonne Laatokan saaressa ollut Valamo evakuoitiin helmikuussa 1940. Tuolloin luostariin kuului iso maatila, 300 hehtaaria metsää ja 50 hehtaaria maata. Vuonna 1977 valmistui kuvassa yllä oleva pääkirkko.

Pääkirkon ulkoseinässä ovat Valamon pyhät eli Sergei ja Herman Valamoinen.

 

Pääkirkon kupoli

 

 

Kolmen kirkon lisäksi luostarin alueelta löytyvät hotelli, vierasmaja, myymälä, kansaopisto ja mahdollisuus osallistua kesäisiin laivaristeilyihin.

Valkoinen vierasmaja

Valamon vanha päärakennus, jossa oli tulipalo talvella 2012.

 

Valamon kansanopisto

Valamon uusin hotellirakennus

Takaisin


Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari

Lintulan naisluostari sijaitsee Heinäveden Palokin kylässä. Luostarissa vierailee vuosittain jopa 30 000 henkilöä. Alkujaan Lintulan luostari toimi vuodesta 1895 Kivennavan pitäjän Lintulan kylässä. Talvisodan takia luostarin sisaristo siirtyi väliaikaisesti Joroisiin vuonna 1939. Luostarin sisaristo hankki Heinävedeltä maatilan vuonna 1946. Tälle maatilalle rakennettiin asuntola ja Pyhän Kolminaisuuden kirkko.

Lintulan Pyhän Kolminaisuuden kirkossa pidetään jumanlanpalvelukset. Kirkko on kesäisin auki klo 8-18. Kirkon suunnitteli Vilho Suonmaa.

Kaunista koivukujaa pitkin pääsee luostarin vanhaan päärakennukseen, jossa sijaitsee kesäkahvila. Vierasmaja Antoninassa on kesäisin saatavilla 1-3 hengen huoneita. Lisäksi luostarin alueella on heti pääportin vasemmalla puolella pieni myymälä, josta voi ostaa esimerkiksi kynttilöitä ja ortodoksista kirjallisuutta.

Takaisin


Heinäveden kirkko

Heinäveden kirkonmäellä seisoo Suomen kolmanneksi suurin puukirkko. Sen pihamaalta avautuu komea näkymä Kermajärvelle.

Nykyinen kirkko rakennettiin 1890-91, ja sen suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkossa ja sen ympäristössä pidetään joka kesä Heinäveden kirkastusjuhlat. Vuonna 2012 niiden ajankohta oli 27.-29.7.

Heinäveden kirkon penkeille mahtuu istumaan 1600 ihmistä. Runsaista ikkunoista johtuen kirkon luonnonvalaistus on erinomainen.

Kirkon upean alttaritaulun on maalannut Johan Kortman. Alttaritaulu kuvaa Jeesusta Getsemanessa.

Nykyiset kirkon urut on rakentanut Kangasalan urkurakentamo.

 

.

Kirkkomaalla sijaitsee useita muistomerkkejä kuten tämä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki.

Nälkävuosina kuolleiden muistomerkki

Kirkon läheisyydessä on vanha hautausmaa, jonka reunalta löytyi kuvassa oleva hautamuistomerkki.

Takaisin

Varistaipaleen kanava on Suomen korkein

Heinäveden reitillä sijaitsee useita kanavia. Yksi erikoisimmista sijaitsee Varistaipaleen kylässä. Varistaipaleen vuonna 1913 valmistunut kanava yhdistää neljällä perättäisellä sululla Varisveden Juojärveen. Tämä kanava on Suomen ainut nelisulkuinen kanava. Kanava-alue on 1100 metriä pitkä ja sulkujen putouskorkeus on Suomen suurin 13,30- 14,20 metriä. Varistaipaleen kanavalla on kesäisin miehitys.

Alus on tulossa ylimpään kanavaan Varistaipaleessa. Sulkuun mahtuu korkeintaan 31,2 metriä pitkä ja 7,1 metriä leveä alus.

Toinen sulutus on menossa.

Alus on neljännessä eli viimeisessä Varistaipaleen sulussa. Aluksen kulku neljän kanavan kautta kestää 50-60 minuuttia.

 

Varistaipaleen museo sijaitsee tässä vanhassa kanavanvartijan asunnossa, jossa on nähtävillä kanavointiin ja laivaliikenteeseen liittyvää materiaalia. Kanava-alueella toimii kesäisin myös kioski. Valamon luostarista pääsee risteilemään Sergei-laivalla Varistaipaleen kanavalle.

Takaisin


Heinäveden järvimaisemia ja koskia

Heinäveden Kermajärven, Juojärven ja muiden vesireittien kauneus, kumpuileva metsämaasto ja monet vuolaat virrat houkuttelevat myös matkailijoita Heinävedelle. Laiva-ja veneliikenne on Heinäveden reitillä kesäisin vilkasta. Maisemien komeus tulee esiin erityisesti jos kiipeää Pääskyvuoren näkötorniin ja katselee ympärilleen.

Pääskyvuoren näkötornista avautuvat jylhät maisemat.

Näkymä Kermajärven suuntaan Pääskyvuoren korkeasta tornista.

Metsäinen maisema kaakkoon Pääskyvuorelta

Kermankoski heinäkuussa 2012.

Takaisin


Tekijän nettisivu:

Konevitsan luostari

Takaisin


Hannu Kopra

www.joet.info

Viimeksi tarkistettu: helmikuu 01, 2014 .