| Kustaan
Vaasan tultua Ruotsin kuninkaaksi, hän salli asuttaa
Keski- Suomen suuret erämaat. Tästä alkoi 1540- luvun
suuri asutusliike myös Kivijärven suunnalla.
Kivijärven Heinonlahden rantamaille tuli asumaan Antti
ja Pekka Heinonen. Jauhoniemeen saapui Lassi Häkkinen ja
Saarenkylän rantaan Paavo Muhonen. Näin asutus
vahvistui Kivijärven rannoilla. Uudisasukkaat tulivat
Savosta. Jo etukäteen oli katsastettu sopiva
asuinpaikka, kylvetty kaski ja sitten perhe ja karja
muutti valitulle asuinpaikalle. Tästä kertoo Henrik
Porthanin tallentama runonpätkä:
Kivijärven kiltit miehet. Vastingin vahvat uroot. Nuijat nurkissa pitävät. Sopessa sota-aseet. Pimiässä pitkät varret, joilla huovia hosuvat. Ryytteliä rytkyttävät.
Ruotsin kuninkaan sotilasleiri Runo kertoo nuijasodasta, josta Kivijärven kansannousu oli ensimmäinen yhteenotto talonpoikien ja ratsumiesten välillä. Sota siis särki uudisasutuksen idyllin. Juuri asumaan tulleet Kivijärven miehetkin joutuivat osallistumaan sotaan lähinnä huollon turvaajina, koska alue oli sopivasti selustassa. Kun sota sitten päättyi 1595, sotaväkeä sijoitettiin myös Kivijärvelle.Tänne oli asettunut Upplannin lipulliseen kuuluvia huoveja, joista moni ei osannut puhua Suomea. Kerran Hannu Niilonpoika yllätettiin nukkumasta ja hänet pantiin kolmen renkinsä kanssa varta vasten hakattuun jääkylmään avantoon, josta poispyrkijät nuijilla lyöden syöstiin alas järven pohjaan. Seuraavana vuonna 1596 tämä tapahtuma kostettiin, kun kahdeksan miehinen joukko riehui kylällä piesten ja tappaen. Kivijärvi ja Rautalammen emäpitäjä oli yksi nuijasodan alkupaikkoja. [Lähde: Atena: Senpä seudun eestä] |
Ruotsalaiset hyökkäävät
[Kuva Tukholman armeijan museosta]
| Suomen
sodan (1808-9) yksi sotanäyttämöistä oli
Pohjanmaalla. Kesäkuun alussa vuonna 1808 Otto von
Fieandtin tuhatpäisen joukon ensimmäinen taistelutoimi
oli Perhon muonavaraston valtaus. Päämajan käskystä
piti tehdä isku venäläisten varastoja ja
huoltokuljetuksia vastaan. Kesäkuun 4 pnä joukko oli
tullut Lestijärven kautta Kivijärven pohjoisrannalle,
josta suurin osa lähti jatkamaan matkaa
venekuljetuksena.
Vanhoja puulaivoja Päällikkö kiirehti itse pikaisesti marssien Kivijärven kirkolle, jossa hän rohkaisi kansaa. Sissiosasto meni Vuonamonlahdelle ja jatkoi sieltä erämaiden läpi kohti Perhoa. Hyökkäysosasto ohitti Risumäen kulkien Jylhän ja Jängän talojen ohi. Lopullisessa hyökkäyksessä parisensataa miestä yllätti täysin venäläiset ja ruokavarastot tuhottiin ja osa jaettiin talonpojille. Lisäksi von Fieandtin joukot saivat 100 muskettia aseidensa täydennökseksi. Myöhemmin elokuun 21 päivänä venäläiset hyökkäsivät Karstulassa 2700 miehen voimin. Vastassa oli 1250 miestä. Tästä voitokkaasta taistelusta venäläistaiteilija on tehnyt suurmaalauksen, joka on ripustettu Kremliin. Verinen taistelu kesti 16-17 tuntia ja von Fiandtin joukot joutuivat perääntymään Kokkolan ohi Oulun tielle. Täältä ne jatkoivat kulkua Ruotsin puolelle. [Päälähde: Senpä seudun eestä] |
Napoleon Bonaparte
| Napoleon Bonaparte syntyi Korsikassa ja kohosi v. 1793 Ranskan prikaatinkenraaliksi ja v. 1796 Italian armeijan komentajaksi. Ollessaan ensimmäisenä konsulina Napoleon palautti keskitetyn hallintojärjestelmän ja pani alulle lainsäädännön uudistamisen. Napoleon nousi Ranskan keisariksi v. 1804 ja vuotta myöhemmin hän löi Austerlitzin luona Venäjän-Itävallan armeijan. Tämän jälkeen Itävalta suostui rauhaan. Tilsitin sopimuksessa Napoleon taivutti Venäjän ja Prussin liittolaisekseen Englantia vastaan suunnattuun mannermaasulkeemukseen. Vuonna 1812 Napoleonin joukot etenivät Moskovaan, mutta ankara talvi ja huoltovaikeudet tuhosivat armeijan valtaosan. Lopulta Napoleon menetti v. 1814 valtansa Ranskassa, mutta sai hallittavakseen Elban saaren. Käyttäen hyväkseen voittajavaltioiden erimielisyyttä Napoleon nousi maihin Etelä-Ranskassa v. 1815 ja eteni Pariisiin sekä perusti ns. satapäisen keisarikunnan. Kun Napoleonin armeija lyötiin Waterloossa, hänet karkoitettiin Sain Helenin saarelle. |
Kuvia :
Kivijärven makasiini
| Suomessa
koettiin 1860-luvulla katovuosia osittain hallojen takia.
Kivijärvellä perättäiset nälkävuodet lisäsivät
kuolleisuutta ja viljelijät velkaantuivat. Kuvassa oleva
makasiini oli Kivijärven, Pudasjärven ja Saarenkylän
yhteinen ja se valmistui 1858. Rakennuksen tarkoitus oli
varastoida siemen- ja syöntiviljaa katovuosien varalle.
Makasiinissa on kaksinkertainen hirsirunko ja sen
alakerrassa oli kahdeksan viljasiiloa, jotka täytettiin
yläkerrassa sijaitsevista aukoista. Nykyisin Kivijärven
makasiini toimii museona ja on auki pääasissa
kesäisin.
Linkki: Suomen museot |
Punainen sotilas 1918
Kansalaisota 1918
| Vallankumouksen
alkamisen merkiksi punakaarti nosti Helsingin
työväentalon torniin punaisen lyhdyn. Punakaartilaisia
oli rintamillla 80 000 ja rintaman takana noin 100 000.
Venäläiset upseerit antoivat neuvoja punaisten
päälliköille. Suurimman osan aseista punaiset saivat
asevarikoilta Pietarista tai Suomesta.
Suojeluskuntalaiset saivat aseita, kun venäläisiä riisuttiin aseista sekä laivakuljetuksin Saksasta. Valkoisten tukialue oli Pohjanmaa, josta sodan loppupuolella pyrittiin Hämeeseen Tampereelle. Tampereen suuntaan hyökättiin laajalla rintamalla. Tampereen lukkona pidettiin Länkipohjaa, jonne jämsäläiset joukot hyökkäsivät koillisesta. Keskisuomalaiset olivat lyseolaisia, ylioppilaita, maistereita tai maaseudun parasta ainesta. Komppaniaa johti jääkäri Vilho Korte, karjalaisen talonpojan poika. He olivat pohjalaisia paremmin vaatetettuja. Monilla oli valkoiset hohtavat lumipuvut, jotka Jyväskylän neidot olivat heille valmistaneet. Maaliskuun puolivälissä taistelu Länkipohjasta päättyi valkoisten voittoon. Seuraava kohde oli Orivesi ja muutamia päiviä myöhemmin Kangasala. Tämän jälkeen marssittiin Lempäälän suuntaan. Rautatiesilta vallattiin ja kiskot räjäytettiin, jonka jälkeen joukot komennettiin Tampereen edustalle. Päähyökkäys alkoi huhtikuun alussa eri suunnista ja siihen osallistui runsaasti tykistöä. Pommitukset alkoivat 3.4 ja kaupunki oli kokonaan saarrettu mutta ei vallattu. Ennen jalkaväen hyökkäystä valkoiset jakoivat jokaiselle hattuun laitettavat kuusenoksat. Näin koetettiin erehdyttää punaisia. Ensimmäisenä jalkaväen läpimurto onnistui jääkäriyliluutnantti Erik Melinin johtamalta komppanialta, jonka vaatetus erehdytti punaisia luulemaan heitä omikseen. Ylitettyään rautatiesillan joukot tulivat Hämeenkadulle pääsemättä Hämeensillan yli. He etenivät sivukatuja pitkin Tammerkoskea kohden. Kärkipartio saavutti pian nykyisen Ilves-hotellin kohdan. Parin tunnin päästä Melinin valkoiset joukot olivat valloittaneet Näsinlinnan, minkä merkiksi päällikkö ampui taivaalle valoraketin. Muut joukot hyökkäsivät seuraavina päivinä toisiin kaupungin osiin onnistuen siinä.Tampere antautui 6.4 ja kaupunkia puolustavista punaisista kaatui 1800 ja vangiksi otettiin 11 000 henkeä. Valkoisia kaatui Tampereen taistelussa 600 miestä. Huhti-toukokuun vaihteessa punaisten vastarinta mureni kaikilla rintamilla. Sodan päättyminen ei merkinnyt väkivallan loppumista, koska viha ja kosto johtivat teloituksiin ja melkoinen osa punaisista vangeista menehtyi nälkään tai tauteihin. |
Suomen talvisota 1939-40 Suomussalmella
| Venäläiset
hyökkäsivät paitsi Karjalan kannakselle myös
Suomussalmelle, koska Stalinin tarkoitus oli katkaista
Suomi kapeimmalta kohdalta poikki. Hyökkäys
talvisodassa alkoi 30.11 aamulla Raatteessa 17500 miehen
voimalla. Joulukuun 5 päivänä oli saatu haalittua niin
paljon joukkoja, että ryhdyttiin vastahyökkäykseen. Se
ei vielä tuonut tulosta.
Suomalainen konekivääri Raatteen museossa Suomussalmella Pari päivää myöhemmin venäläisjoukot kykenivät valtaamaan Suomussalnen kirkonkylän. Suomalaiset vetäytyivät Kiantajärven eteläpäähän puolustukseen. Joulukuun 9 päivänä saapui eversti Hjalmar Siilasvuo joukkoineen Suomussalmelle, jolloin siellä oli viisi pataljoonaa ilman tykistöä ja panssaritorjunta-aseita. Hänen suunnitelmansa oli hyökätä ja lyödä kirkonkylän neuvostodivisioona. Joulukuun loppuun mennessä kirkonkylä jäikin lopulta suomalaisten haltuun osin palaneena.
Suomalaissotilas suojautuu kranaattikuoppaan Tämän jälkeen kaikki voima voitiin keskittää Raatteen tielle. Ja tarkoitus oli katkaista neuvostojoukkojen yhteydet ja huolto rajan taakse. Hyökkäys alkoi vuoden 1940 alussa. Viikon taistelut johtivat tien katkaisuun ja käytännössä neuvostojoukkojen motittamiseen ja koviin tuhoamistaisteluihin. 10.1 mennessä taistelut Suomussalmella olivat päättyneet Siilasvuon joukkojen voittoon ja 23000 venäläisen kaatumiseen. Suomalaiset menettivät 800 miestä.
Venäläissotilas ihmettelee tuhottua venäläiskolonnaa |
Video Auschwitzin keskitysleiristä
Kyyjärven Lintulahden taistelu
